Heei! Tämä vuodatushan on ihan uudistunut, vau! Sai sitä päivitystä kyllä odottaakkin, illalla tuli kauhea hätä kun en meinannut millään saada vuodatusta auki ja muitakaan blogeja sellattua, aina vaan "hiphei, sivustoa päivitetään" teksti hyppäsi silmille.

Me olemme nyt varsin innostuneita tokosta. Eilen (vai tänään?) setvin kalentereita ja sain tilaa kahdelle tokokokeelle ja yksille agilitykilpailuille alkuvuodesta. Tai no mikään alkuvuosi, tokokoe huhtikuussa, toukokuussa agility hyppäri ja toinen tokokoe kesäkuussa, mietitään vielä niitä vähän.

Nyt sitten alkaa neljän kuukauden tehotreenit! Eilen jo aloiteltiin innolla. Liikkeestä pysähtymiset ovat aina yhtä vaikeita, mutta kyllä me niissäkin edistytään ihan hyvin. Eilen otettiin ainakin seuraamista vapaana ja kytkettynä sekä liikkeestä pysähtymisiä. Iltasella satuin seuraamis-liikkeessä astumaan pikkuisen vikivikihauvan tassulle ja se pelästyi. Lopputuloksena oli sitten että koko seuraavan treenihetken Lili pomppasi perusasennosta liikkeelle lähdettyä puolen metrin päähän minusta yläviistoon, eli edisti ja ei ollut ollenkaan tiivistä puuhaa. Hetken hampaiden kiristelyn jälkeen vingautettiin vinkulelulla pari kertaa vähän intoa treenitauon päätteeksi ja tulin sisälle sormet kohmeessa. Siinä sitten kirjoittelin hätäapuviestiä petsieläisille tokottajille että mitä tehdä. Vastailujahan näiltä arvon professoreilta sitten tulikin ihan kiitettävästi.

Puolen tunnin päästä siitä (klo 22?) lähdettiin ulos taas, vähän paremmin varustautuneina. Taskussa vinkulelu, namit ja naksutin, kädessä hanskat ja koiralla remmi kaulassa. Käytettiin nyt motivaation ylläpitämiseksi kinkkupaloja, namnam kun tuoksui Lilin nokkaan hyvälle :) Aloiteltiin seuraamisen uudelleen opettelua imuttamis-taktiikalla; vedin koiraa namin avulla oikeassa kohdassa seuraamisliikkeessä (Lilin naama oli ihan kosketuksissa namin kanssa). Hetken aikaa kyyristeltyäni ja hipsuteltuamme hiljalleen eteen päin sain selän kipeäksi sekä koiralle vähän varmuutta. Pian otimmekin jo pidempää seuraamista ja käännöksiä, tosin silloinkin kuljin hieman kyyryssä, nami Lilin nenän lähettyvillä. Ja hyvin meni! Mitä nyt pari kertaa tehtiin huolimattomasti ja koira hypähteli innoissaan paikoillaan. Lopuksi otettiin sitten Lilin lempijuttua; luoksetuloa. Kaksi kertaa sain katsella kun koira vipelsi innoissaan luokseni (ensimmäisellä kerralla se tosin liukastui ja lensi taakseni kun sivulle olisi pitänyt tulla). Sitten heitin vinkulelun palkaksi ja hanskoista huolimatta sormet jäässä tultiin sisälle ja minä kirjoitin tietysti treenikuulumisia petsieläisille.

Myöhemmin Lili tahtoi vielä takapihalle hiippailemaan jonne minä sitten auliaasti sen päästin.

Ja tämä kaikkihan tapahtui eilen, nyt on jo uusi päivä (tai siis yö), kello jotain puoli kolme. Minä olen innoissani ja vähemmän innoissani jaksanut valvoa viimeisen vapaapäivän, keskiviikkona joutuu taas kouluun riutumaan. Onneksi silloin on vain aluksi 4h päivä ja pääsen sitten kotiin.

Huomenna (tai siis tänään) jatketaan taas tehotreenailun merkeissä. Agility meillä alkaa 13pv jota juhlistetaan olemalla oikein skarppina koko treenit ja viiletetään oikein lujaa esteillä, se on varma. 13 päivä minulle vierähtää myös yksi vuosi lisää ikää, hihii, ei kyllä uskoisi. Nojaa, ei se 14 nyt niin iso saavutus ole, mutta kohta ollaankin sitten jo 15, sitten 16, sitten 17, sitten 18 ja saan auton! Tai saan ajokortin, jos uskallan sellaisen hankkia.

- Janette ja Lili -